Ähtäriin matkailualueella, luonnon keskellä järjestettiin Leader-rahoitteisen SUVI-hankkeen seminaari, jossa pureuduttiin luonnontuotteiden tarjoamiin mahdollisuuksiin liiketoiminnassa. Kokemuksistaan oli kertomassa mm. eteläpohjalaisia yrittäjiä, joiden liiketoiminnassa luonnonantimet ovat keskeisessä roolissa. Esimerkiksi Kyrö Distillery Company on noussut valtakunnan tasolla tunnetuksi brändiksi. Alkoholien valmistuksessa hyödynnetään luonnontuotteita monella tapaa. Asiantuntijat kertoivat, millaisia mahdollisuuksia on vielä hyödyntämättä ja miten jalostamalla luonnontuotteista on mahdollista saada enemmän irti. Seminaarissa jaettiin yhteinen harmitus ja huoli siitä, että luonnontuotteiden potentiaali jää monelta osin käyttämättä. Siitä huolimatta, että paljon poimittavaa löytyisi lähimaastoista.
Ravintola- ja ruokakulttuuri muuttuu, mahdollisuuksia matkailualalle avautuu
Seminaarissa esille nousi vallitsevan ruoka- ja ravintolakulttuurin muutos sekä sen tarjoamat mahdollisuudet yrittäjille. Ravintoloissa ruokaillaan aiempaa enemmän arkenakin ja elämyksiä etsitään. Lisäksi toivotaan ekologista ja lähellä tuotettua ravintolaruokaa. Näihin toiveisiin on tartuttu Äärellä ja Juurella -ravintoloissa. Yrittäjä Jani Unkeri kertoi, että viime kesänä ravintola piti omaa kasvimaata, jota henkilökunta kävi vuoron perään hoitamassa. Näin saatiin osa raaka-aineista tuotettua itse ja raaka-aineiden arvostus nousi entisestään henkilökunnan keskuudessa.
Äärellä ja Juurella -ravintoloiden listat perustuvat kausiajatteluun ja läheltä tuleviin raaka-aineisiin. Etelä-Pohjanmaa on ruokamaakunta, mutta ravintoloissa paikallisia tuotteita ja luonnonantimia voitaisiin hyödyntää paljon enemmänkin. Unkeri toi esille myös nousevan trendin, ruokamatkailun. Etelä-Pohjanmaan vahva paikallisidentiteetti ja runsas ruoantuotanto loisi oivan pohjan kulttuurin kehittämiselle alueella. Leader Kuudestaan ry:n toiminnanjohtaja ja hankkeen vastuuhenkilö Paula Erkkilä toikin avauspuheessaan esille, että toivoo seminaarin tuovan alueen toimijoille uusia ideoita ja rohkeutta lähteä kokeilemaan, mitä kaikkea luonnontuotteet voisivat maaseudulla tarjota myös matkailun kehittämistä ajatellen.
Ähtärissä matkailu on merkittävässä roolissa
Kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki ja Ähtärin Eläinpuisto Oy:n toimitusjohtaja Arja Väliaho kertoivat, että Ähtärissä käy vuosittain 200 000 – 300 000 matkailijaa. Alueella on monipuoliset vapaa-ajanviettomahdollisuudet ja lisää kehitetään jatkuvasti. Retkeily, kalastus, kiipeilypuisto sekä monipuoliset majoitusvaihtoehdot pidentävät matkailijoiden viipymää. Matkailualueella panostetaan luonnonmukaisuuteen myös rakentamisessa; vuonna 2024 valmistuu uusi, puurakenteinen uimahalli.
Metsästystä harrastava ähtäriläinen kansanedustaja Mikko Savola kertoi, että Ähtärin upeita erämaastoja voisi hyödyntää enemmänkin alueen matkailussa. Hänen puheenvuorossaan korostui metsien merkittävä rooli Suomelle ja suomalaisille. Pinta-alastamme yli 75 prosenttia on metsää, joka tuo kansalle niin toimeentuloa kuin virkistäytymismahdollisuuksia. Esimerkiksi paperin valmistus vähenee, mutta puulle tulee jatkuvasti myös uusia käyttötarkoituksia: esimerkiksi kankaiden ja lääkkeiden valmistuksessa puuta hyödynnetään yhä enemmän. Metsien käyttö herättää tunteita ja on aikaansaanut monia kansalaisaloitteita.
Kansanedustaja Mikko Savola ja Ähtärin kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki korostivat metsien merkitystä Ähtärin matkailulle.
Suomessa maailman parhaat tuotannontekijät luonnontuotealalla
Juha Viirimäki ja Visa Törmälä toivat puheenvuoroissaan esille, ettemme itse aina näe, miten ainutlaatuinen luonto ja puhtaus meillä on ympärillämme. Tuotannontekijät ovat Suomessa monella mittarilla maailman parhaita. Eniten luonnontuotealan yrityksiä löytyy Viirimäen mukaan Lapista ja Pohjois-Pohjanmaalta.
Keskeiseksi luonnontuotteeksi on noussut kuusenkerkkä, jonka keräämisestä ei ole haittaa kuusentaimille. Haasteellisuutta aiheuttaa keruukausi, joka on lyhyt ja vaihtelee vuosittain. Kuusenkerkkä sopii myös oluen aromiksi. Mallaskuun Panimon Ville-Petteri Salomäki kertoi kuusenkerkkäoluen valmistuksesta ja siitä, miten luonnontuotteita on tarkoitus hyödyntää jatkossa panimon toiminnassa laajemminkin.
Myös Kyrö Distillery Companyn Miko Heinilä ja Matti Leppälehto toivat esille luonnontuotteiden monipuoliset mahdollisuudet alkoholien valmistuksessa. Kun luonnontuotteita käytetään raaka-aineina, tärkeää on tuotteen tasalaatuisuus ja toimitusvarmuus. Kun ollaan luonnon armoilla, aiheuttavat nämä vaatimukset välillä haasteita ja tuotteiden reseptiikkaa saatetaan joutua muuttamaan.
Raaka-aineiden jäljitettävyys ja teknologian hyödyntäminen nousi esille Visa Törmälän puheenvuorossa. Törmälä on herättänyt vanhan maatilan Saarijärvellä eloon; Nordic for You -tuotteet valmistuvat tilalla viljeltävistä ja lähimaastosta löytyvistä raaka-aineista. Markus Maulavirta näytti pandatalon keittiössä, miten raaka-aineista valmistetaan ruokaa käytännössä. Hän korosti tarinallistamisen merkitystä ja mahdollisuuksia matkailua ajatellen: yhdessä leivottu pettuleipä on turistille elämys.
Emeritusprofessori Väino Poikalainen toi esille, että raaka-aineiden arvo nousee tuotteita jalostamalla. Luonnontuotteilla on kova kysyntä esimerkiksi Aasian markkinoilla. Tuote kerätään esimerkiksi Suomesta, mutta usein jalostus arvokkaampaan muotoon tapahtuu vasta Kiinassa. Tässä olisi kehitettävää. Luonnontuotteiden kehittämisessä ja logistiikassa on tärkeää kiinnittää huomiota myös energiatehokkuuteen.
Leader-hanke tukee luonnontuotealan liiketoiminnan kehittämistä
Leader Kuudestaan, Leader Yhyres ja virolainen Põlvamaa Partnerluskogu tekevät yhteistyötä luonnontuotealan liiketoiminnan kehittämiseksi ja alan tiedonvaihdon lisäämiseksi. Käytännön toimia paikallisesti Leader-ryhmien alueilla tekevät Suomen metsäkeskus ja Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy. Ähtärin seminaari oli osa hanketta.
Eräopas ja keittiömestari Markus Maulavirta näytti, miten luonnontuotteita voi hyödyntää helposti kotikeittiössäkin.
