Esa Honkola kehittää Leader-perustamistuen avulla sorkanhoitotelinettä tilojen käyttöön. Vuosikymmeniä eläinten parissa työskennellyt, sorkanhoitoa tehnyt ja työssään telineitä rakentanut ja kehittänyt Honkola tietää tarkalleen, millaisia ominaisuuksia telineeltä kaivataan ja mitkä ovat tilojen tarpeet. Vielä on kuitenkin matkaa siihen, että teline on kuluttajien saatavilla. 

Esa Honkola on soinilaisen sukutilan yhdeksäs isäntä. Honkolan tilalla on vuosien aikana ollut niin lypsykarjaa kuin hiehojen kasvatustakin. Tänä päivänä tilalla on monenlaisia oheispalveluja tarjoava hevostalli, jonka pyörittämisestä vastaa Esan vaimo Sari. Perheen kuusi lasta ovat saaneet varttua eläinten keskellä.

2000-luvun alussa Esa Honkola päätyi monenlaisten sattumusten kautta sorkanhoitokurssille ja jäi sille tielleen. Honkola rakensi ensimmäisen sorkanhoitotelineensä kokonaan itse. Aluksi Honkola hoiti vuosittain noin 300 eläintä. Määrä on kasvanut hiljalleen 6500-7000 eläimeen per vuosi, joka tarkoittaa 30-80 eläintä päivässä. Tämä on luonnollisesti asettanut omat, tiukat vaatimuksensa myös kalustolle. Vuonna 2010 Honkola hankki Yhdysvalloista uuden telineen, jota hän on kehittänyt systemaattisesti eteenpäin.

Tilakoko kasvaa ja akuuttitapausten määrä lisääntyy

Maidontuotantotiloilla lehmien sorkkien hoidon merkitys on eläimen terveyden ja hyvinvoinnin sekä tilan tuottavuuden kannalta erittäin tärkeä. Tilojen koko kasvaa ja työskentelyolosuhteiden optimoinnin merkitys korostuu koko ajan enemmän. Sorkanhoitoteline mahdollistaa ergonomisen ja turvallisen sorkkien hoidon niin eläimelle kuin hoitajallekin.

-Omalle sorkanhoitotelineelle on tilakoon kasvaessa tarvetta yhä useammalla tilalla. Oman telineen ansiosta tilan väki voi hoitaa itse akuuttitapauksia, eläinlääkäri voi käyttää telinettä työssään ja tarvittaessa sorkanhoitaja ehtii paikalle, kun aikaa vievää telineen puhdistusta ei tarvitse tehdä tilojen välillä, Honkola kertoo.

Telineen puhdistus siirryttäessä tilalta toiselle on tärkeää, jotta sorkkataudit eivät leviä.   Telineestä on hyötyä muissakin tilanteissa kuin sorkkien puhdistuksessa. Telinettä voidaan hyödyntää esimerkiksi silloin, jos poikivalle lehmälle päädytään tekemään keisarinleikkaus. Hyvä, helppokäyttöinen ja turvallinen teline helpottaisi tilan arkea.

-Minulta on usein kysytty, millainen tilan oman telineen tulisi olla ja mistä hyvän telineen voisi hankkia. Koin suositusten antamisen vaikeaksi, sillä hyviä ja turvallisia tilakäyttöön tarkoitettuja telineitä ei ollut saatavilla. Omaa ammattikäyttöön tarkoitettua telinettäkin olen muokannut matkan varrella paljon. Tämä vahvisti ajatusta tilakäyttöön suunnitellun telineen kehittämisestä.

Sorkanhoitotelineen ansiosta eläin saadaan ilman fyysistä voimaa oikealle hoitokorkeudelle. Sorkkienhoito on miellyttävämpää ja turvallisempaa sekä eläimelle että hoitajalle.

Yrityksen perustamistuen avulla liikkeelle

Honkola lähti hakemaan Leader-rahoitusta sorkanhoitotelineen kehittämiseen.

-Perustamistuen hakuprosessi lähti etenemään vauhdilla, tärkeänä apuna alussa oli JPYP:n Pirkko Ylätalo. Hankkeeseen tarvittavat selvitykset ja suunnitelma valmistuivat yllättävän helposti. Myönteinen päätös Kuudestaan ry:ltä sekä ELY-keskukselta tuli nopeasti. Kaiken kaikkiaan paperiasiat ja päätökset sujuivat hyvin ja ripeästi, Honkola kuvailee hankkeen alkutaipaletta.

Hankkeen toteuttaminen lähti liikkeelle lappajärveläisen Jometra Oy:n tekemällä sorkanhoitotelineen prototyypillä, rakennekuvilla ja piirustuksilla. Prototyyppi oli sähkötoiminen, mutta myöhemmin se muutettiin Vilppulan Koneosapalvelussa hydrauliikalla toimivaksi, jotta laitteen toimivuutta saatiin parannettua. Kajaanilaisen Ceriffi Oy:n kanssa yhteistyössä laitteelle myönnettiin CE-hyväksyntä. Tällä hetkellä laitteen prototyyppi on Soinissa uudessa pihattonavetassa testikäytössä akuuttihoitotelineenä.

– Kun paketti oli kasassa, lähdin kiertämään metallialan yrityksiä lähialueella ja kauempanakin. Olin yhteydessä myös Virossa toimivaan metallialan yritykseen. Yrityksissä vieraillessani vastaanotto oli erittäin hyvä ja innostunut, mutta lopulta sain tarjouksen vain yhdeltä yritykseltä, joka oli pettymys. Saamani tarjous oli niin kallis, että tuotteen valmistus ei ollut realistista. Ongelmia tuotti muun muassa se, että laite sisältää niin paljon osia. Yrityksillä oli jo ennestään hyvä tilauskanta ja kapasiteetti ei useinkaan riittänyt uuden tuotteen valmistukseen. Hankkeen eteneminen pysähtyi ja korona hidasti projektia entisestään, Honkola kuvailee.

Kehitystyö jatkuu

Erityisesti laitteen valmistuksen kustannustehokkuuden näkökulmasta tarvittiin uusia avauksia. Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa aluillaan oleva yhteistyö on uusi mahdollisuus.

-Tavoitteena on insinööri- ja agrologiopiskelijoiden sekä heidän opettajiensa kanssa yhdessä miettiä laitteen mahdollisimman hyvää kustannustehokkuutta. Aiheesta tullaan tekemään muun muassa opinnäytetöitä. Agrologiopiskelija tekee esimerkiksi markkinointi- ja tarvekartoituksen. Insinööriopiskelija puolestaan selvittää, miten laiteen voisi valmistaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Odotan tältä yhteistyöltä lopputuloksia, jotka mahdollistaisivat sorkkahoitotelineen kustannustehokkaan teollisen valmistamisen, Honkola kertoo.

Teline toisi markkinoille päästessään suuren helpotuksen tilojen arkeen. Ennen kaikkea eläinten ja ihmisten turvallisuus paranisi tilan oman, toimivan telineen ansiosta merkittävästi. Selkeä tarve ja kysyntä tuotteelle on olemassa.

-Kun valmistuskustannuksiin ja tuotantoon liittyvät ongelmat on ratkaistu, on tuotteella erinomaiset edellytykset menestyä markkinoilla, Honkola päättää.