Kuudestaan ry:n järjestämässä paikalliskehittämisen seminaarissa keskityttiin tulevan ohjelmakauden 2023-2027 kannalta keskeisiin teemoihin; alueen pito- ja vetovoimatekijöihin, ympäristö- ja ilmastokysymyksiin sekä alueen yrittäjyyden erityispiirteisiin. Ulla Koiviston, Kari Laasasenahon ja Timo Aron alustusten lisäksi seminaarin tärkeitä tuloksia olivat alueen asukkailta ja toimijoilta saadut ajatukset alueen kehitystarpeista. 

Seminaarin avasi Kuudestaan ry:n toiminnanjohtaja Paula Erkkilä. Erkkilä korosti alueen asukkaiden ja toimijoiden keskeistä merkitystä strategiaprosessissa; matkan varrella alueelta tulevia toiveita ja ajatuksia on kuultu muun muassa eri teemojen ympärille rakennettujen työryhmien, doodle-kyselyjen ja messuilla kerätyn aineiston muodossa. Strategiatyö on tällä hetkellä Leader-ryhmissä loppusuoralla ja juhannusviikolla strategiat lähetetään arvioitaviksi.

Ulla Koivisto puhui alueen yritystoiminnan erityispiirteistä 

Yrittäjyyttä käsitelleessä puheenvuorossaan Alavuden elinvoimajohtaja ja Alavuden Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Ulla Koivisto kertoi alueen yritystoiminnan erityispiirteistä. Alueella on paljon pieniä yrityksiä, jotka työllistävät vain yrittäjän itsensä ja maksimissaan muutaman työntekijän. Koivisto korosti, että seudun kehittymisen kannalta yrittäjät, joilla on nälkää ja halua kasvaa, ovat tärkeässä roolissa.

Koivisto toi esille alueen vahvuuksia; Keskisen kyläkauppa, Ähtäri Zoo, Kuortaneen urheiluopisto sekä upeat ulkoilureitit ja lumiset talvet erityisesti Soinissa ja Ähtärissä luovat puitteita matkailun kehittämiselle edelleen. Lisäksi ne lisäävät asukkaiden viihtyvyyttä. Alavuden ilmailukerhon toiminta tuotiin esille esimerkkinä niche-markkinasta, joka kiinnostaa vain pientä osaa väestöstä, mutta toisaalta on omiaan tekemään seudusta tunnetun laajemminkin. Koivisto mainitsi myös seudun vahvan osaamiskeskittymän, mitä tulee esimerkiksi teräksen ja alumiinin työstöön sekä moderniin hirsirakentamiseen.

Kuudestaan ry:n toimialueella kohdataan ongelmia esimerkiksi osaavan työvoiman saatavuudessa. Lisäksi haasteita aiheuttaa yrittäjien ikääntyminen. Erityisesti sukupolvenvaihdoksiin kaivataan tukea. Tulevaisuustyötä ja varautumista tarvitaan yritystoimintaa rakennettaessa. Koivisto toi esille myös, että alueen yrittäjien ja muiden toimijoiden välinen yhteistyö on kehittämisen avain yhä kiristyvässä kilpailutilanteessa.  Kun käsipareja joka tapauksessa on aiempaa vähemmän, tulee muun muassa automatisaation ja digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntää täysipainoisemmin.

Kari Laasasenahon aiheena ympäristö- ja ilmastokysymykset 

Filosofian tohtori, SeAmk:n erityisasiantuntija Kari Laasasenaho pureutui puheenvuorossaan ilmasto- ja ympäristökysymyksiin, jotka on osattava ottaa yhä vahvemmin huomioon kaikessa toiminnassa. Euroopasta pyritään EU:n toimesta tekemään ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa ja tämä tavoite on vahvasti mukana myös Leader-toiminnassa. Jokainen voi arkisilla teoillaan vaikuttaa ja esimerkiksi kulutustottumusten muokkaaminen on tähän hyvä tapa. Tulevaisuudessa palveluita tullaan todennäköisesti kuluttamaan tavaraa enemmän ja eletään vahvemmin  kiertotalousajattelun mukaisesti.

Tarvittavien muutosten nopea aikataulu haastaa yrityksiä, jolloin vihreässä siirtymässä on kiinnitettävä erityistä huomiota oikeudenmukaisuuteen. Ihannetilanteessa tarvittavat muutokset johtavat yritystoiminnan parempaan kannattavuuteen. Laasasenaho korosti myös maaseutualueiden merkittävää roolia luonnonympäristön säilyttämisessä, mutta myös ilmastonmuutoksen hillinnässä, sillä hiilinielut sijaitsevat maaseudulla. Euroopan turvallisuustilanteen muuttuminen on tuonut myös Kuudestaan toiminta-alueen uusien haasteiden eteen; varautuminen ja kriisitietoisuus tulee ottaa huomioon uudella tavalla.

Alueellisina erityispiirteinä Laasasenaho mainitsi turvetuotannon ja siitä luopumisen aiheuttamat aluetalousvaikutukset. Alueen yritystoiminnan profiili tuo vihreän siirtymän toteuttamiseen haasteita ja kiertotalouden liiketoimintamalleja saattaa olla haastavaa ottaa käyttöön. EU:n ilmastolainsäädäntö on luonnollisesti otettava huomioon, mutta on muistettava myös se, että maaseudulla eletään ympäröivästä luonnosta ja sen tarjoamista resursseista. Strategioita laadittaessa on varottava sitomasta käsiä, vaan avainsana on mahdollistaminen.

Huomioitava on myös se, että vaikka Pariisin sopimuksen mukainen, maksimissaan 1,5 asteen ilmaston lämpeneminen saavutettaisiin, tulee ilmasto tällä seudulla lämpenemään kolmesta neljään astetta. Tämä aiheuttaa väistämättä muutoksia luonnonympäristöön ja kasvukauteen. Näihin muutoksia on tärkeää varautua jo ennalta.

Timo Aron puheessa korostui pitovoima ja vetovoima

MDI:n erityisasiantuntija, aluetutkija ja valtiotieteiden tohtori Timo Aro toi puheessaan esille pitovoiman ja vetovoiman sekä näiden tarjoamat mahdollisuudet avaimina alueiden menestykselle. 2020-luvulla kilpailu niukkenevista resursseista on kovempaa kuin koskaan. Ennen kaikkea resurssien niukkeneminen johtuu väestön vähenemisestä ja ikääntymisestä kaikkialla Suomessa, mutta erityisesti maaseutualueilla. Alueet kisaavat erityisesti työikäisestä väestöstä, matkailijoista ja maahanmuuttajista.

Kuudestaan alueella väki vähenee ja vanhenee; kehitys on jatkunut samankaltaisena koko 2000-luvun. Eniten asukkaita maaseudulla ylipäätään, mutta myös Kuudestaan toimialueella menetetään 16-24 -vuotiaissa. Tässä ikäryhmässä on kuitenkin toivottavaakin suunnata opiskelemaan ja tärkeää olisikin panostaa siihen, että tämä ryhmä palaa opintojen jälkeen takaisin kotiseudulle. Aro painottaa sen merkitystä, että lähtiessä nuorella aikuisella olisi positiivisia muistijälkiä kotiseudusta ja paluu nähtäisiin näin mahdolliseksi. Aro korostaakin realisimin tärkeyttä kuntamarkkinoinnissa; hän ei näe järkeväksi laittaa suuria panostuksia kaikille suunnattuun kuntamarkkinointiin ja uusien asukkaiden houkutteluun sitä kautta, vaan korostaa nykyisten asukkaiden viihtyvyyden turvaamista ja paluumuuttajien merkitystä.

Muissakin nuoremmissa ikäryhmissä ja työikäisissä alueen väestö pääsääntöisesti vähenee, mutta kokonaiskuva on paljon tasapainoisempi, kun huomioidaan nuorten aikuisten muuttaminen opintojen perässä. Aro korostaa, että on tärkeää tietää, miksi väki on muuttanut pois. Jos kysymys on työ- tai opiskelupaikasta tai muusta loogisesta syystä, tieto ei ole niinkään kiinnostava. Mutta mikäli jokin muu asia seudulla on häirinnyt niin paljon, että on saanut muuttamaan pois, olisi tällaiset syyt tärkeää tiedostaa ja pyrkiä korjaamaan niitä.

Maaseudulle tuo uusia mahdollisuuksia se, että monipaikkaisuus on viime vuosina koronapandemian kiihdyttämänä lyönyt kunnolla läpi. Joukossa on aiempaa enemmän erityisesti asiantuntijatöitä, joissa voi aidosti päättää, mistä työtä tekee. Viime vuosina onkin nähty, että joukossa on pieniä paikkakuntia, joissa väkimäärä on lähtenyt jopa kasvuun. Tärkeää onkin tarjota hyvät olosuhteet monipaikkaisuutta hyödyntäville työntekijöille. Parhaat edellytykset etätöille ja monipaikkaista elämää eläville tarjoavat paikkakunnat voivat saada merkittävääkin etua kiristyvässä kilpailussa työikäisestä väestöstä.

Aro päättää puheenvuoronsa siihen, että hän kehottaa strategioissa ja tulevaisuustyössä realismiin. Vetovoimalla tarkoitetaan sitä, miten hyvältä, houkuttelevalta, dynaamiselta ja vetovoimaiselta alue vaikuttaa ulkopuolelta katsottuna. Tähän kuvaan on hyvin vaikea vaikuttaa.  Painotusta on Aron mukaan maaseudulla syytä siirtää vetovoiman sijaan pitovoiman puolelle; on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten alueen asukkaat kokevat palvelut, elämisen laadun, arjen ja työn. Kun vahvistetaan yhdessä tekemistä ja sitä, mitä alueella jo on, saavutetaan paras ja varmin lopputulos.