Kuudestaan ry:n alueella on useita aktiivisesti toimivia harrastajateattereita, jotka keräävät kesäisin yleisöä kauempaakin. Yksin Alavudella teatteriesityksiä järjestetään ympäri pitäjää. Aktiiviset harrastajaryhmät harjoittelevat ohjaaja Janne Vuorelan johdolla jo syyskaudesta alkaen. Vuorela ohjaa näytelmäryhmiä Kätkänjoella, Tohnissa ja Töysän nuorisoseuralla.

Harjoitukset ovat jo täydessä käynnissä

– Teatterintekijöille harjoitukset ovat viikoittainen harrastus ja sosiaalinen tapahtuma. Moni luulee, että sesonki harrastajanäyttelijöillä alkaa keväällä ja päättyy kesään; todellisuudessa harjoituksia pidetään viikoittain syyskuun alun näytelmäetsinnöiltä aina seuraavan kesän esityskauden päättämiseen. Keväällä harjoitustahti toki tuplaantuu, Vuorela kertoo teattereiden vuosikierrosta.

Näytelmien tyylilajeista tavallisin on komedia, vaikkakin lopulta se, mikä yleisöä naurattaa, voi yllättää jopa ohjaajan.

-Useimmiten näytelmätekstin valinnassa tähtäimessä ovat komediat, vaikkakin vaihtelevalla painotuksella. Mikäli näytelmän ajankuva ja teemat pureutuvat ajankohtaisiin ja katsojalle samaistuttaviin arjen tilanteisiin, voi muukin tyylilaji kuin komedia naurattaa yleisöä. Yllättäviä viihdyttäjiä voivat olla vakavat asiat, kuten tiukka rahatilanne, kulttuurien kohtaamiset, rakkauselämän ongelmat, valelääkärikohut tai väärinkäsitykset, Vuorela kuvailee.

Kätkänjoella tulevaa kesää valmistellaan jo täyttä vauhtia, kun suuri osa 13 hengen ryhmästä on jo puvustusvaiheessa. Kuva: Janne Vuorela.

Toiminta kasvaa ja kehittyy

Teattereiden toiminta on kuluneina vuosina kehittynyt ja katsojamäärät kasvaneet. Jatkuvuutta tuo tuttu ohjaaja sekä useissa ryhmissä kokeneet näyttelijät. Vaikka harrastuksesta kyse onkin, moni pyrkii aktiivisesti kehittymään näyttelijänä. Toisaalta kasvava katsojamäärä luo myös haasteita toimintaan.

– Kasvavat katsojamäärät motivoivat näyttelijöitä ja harrastamisen ilo näkyy tekemisessä.  Vuosi vuodelta varautuminen kasvavaan katsojamäärään on vaatinut lisää huomiota, kun yksittäisten näytösten katsojapiikit vaativat oman varautumisensa niin parkkeerauksen, katsomon, väliaikatarjottavien kuin myös näytelmän toteuttamisenkin suhteen, Vuorela kertoo.

Kesäteatterit eivät ole toistaiseksi kärsineet näyttelijäpulasta, ongelma on pikemminkin toisinpäin. Erityisesti ohjaajaa ilahduttaa se, että joukossa on kaiken ikäisiä harrastajia. Teatterintekijät ovat iältään 13-75 -vuotiaita.

-Harrastajaryhmien koko saattaa aiheuttaa monesti positiivisia ongelmia. Välillä löytyy loistava näytelmäteksti, jota ei voida valita, koska kaikille ei riittäisi tekemistä. Huomattavasti harvemmin vastaan tulee ongelma ryhmäkoon riittämättömyydestä, Vuorela toteaa.

Monen aiheen äärellä on Tohnin Touhuteatterissa viihdytty – kesän 2017 kommellusten sarja oli yksi suosituimpia, vaikka näytelmän tapahtumapaikkana olikin hautaustoimisto. Kuva: Janne Vuorela.

Leader-tuen avulla on ylläpidetty esitys- ja harjoitusolosuhteita

Leader-tuki on ollut keskeisessä roolissa useamman alueen harrastajateatterin esitys- ja harjoitusolosuhteiden ylläpidossa. Investointihankkeilla on tehty merkittäviä perusparannuksia ja hankintoja, jotka ovat elinehto teatteritoiminnan nykymuotoiselle jatkumiselle. Esimerkiksi Töysän nuorisoseurantalon vesikatto on uusittu ja talolle on hankittu lämpöelementtilasit. Nuorisoseurantalolla sekä harjoitellaan esityksiä että järjestetään näytöksiä.  Tohnin kyläseura on puolestaan investointihankkeen turvin ostanut Vetola-nimisen kiinteistön, jossa Tohnin touhuteatteri toimii.

-Tohnin kyläseura ry:n yhteydessä jo yli kymmenen vuotta toiminut Tohnin Touhuteatteri toi kausittain haasteita ja merkittäviä menoja, kun näytökset järjestettiin vuokralla Vetolassa. Esimerkiksi näytelmäkalustoa kertyi lisää vuosittain, eikä sitä voinut varastoida tapahtumapaikalle kuin esitysviikkojen ajaksi. Tohnin kyläseura hankki Vetolan omistukseensa Leader-rahoituksen avulla. Se on helpottanut merkittävästi teatterityötä ja luonut vakaan pohjan toiminnalle ja sen jatkumiselle, niin teatterin kuin monipuolisen muunkin toiminnan osalta, Vuorela kertoo.

Toisaalta Leader-rahalla on tehty paljon pienempiä, mutta merkittäviä remontteja, kuten pukuhuoneen uudistus Kätkänjoen kylätalolle, sekä hankintoja, kuten ilmalämpöpumppu ja keittiökalusteet Vetolaan. Teatteriesitysten turvallisuuttakin on parannettu investointihankkeiden avulla.

-Kätkänjoella on panostettu myös energiaratkaisuihin, esimerkiksi aurinkopaneelit on hankittu Leader-rahoituksella. Energiaratkaisuilla on merkittävä vaikutus kylätalon toimintaan, jossa tapahtuu kaikki Kätkänjoen kesäteatteriin liittyvä toiminta vuodenajasta riippumatta. Myös kylätalon ulkorakennukseen, lavasteiden taakse tehty pukuhuone auttaa merkittävästi teatteriesitysten läpiviemistä. Myös hankerahalla hankittu defibrillaattori on lisännyt turvallisuuden tunnetta katsojamäärien kasvaessa, Vuorela kuvailee investointihankkeiden merkitystä.

Ensi kesän esitysten osalta valmistautuminen on jo pitkällä.  Esitysten teemat ovat nostalgiassa ja maatilamatkailussa. Kätkänjoen kesäteatterissa nähdään juhannuksen jälkeen hullunkurinen kattaus ”Mooseksen penninpyöritys” 70-luvun teemoin.  Heinäkuussa Tohnin Touhuteatterissa seurataan surkuhupaisaa yrittäjäperheen toimeentuloa näytelmässä ”Loma maatilalla, all inclusive”. Näytelmäryhmien yhteinen toive on, että kovan työn tuloksena syntyneitä esityksiä saapuu jälleen ensi kesänä seuraamaan ennätysyleisö.