Soinilaisen filosofian maisteri Kari Laasasenahon väitöskirja Biomass resource allocation for bioenergy production on cutaway peatlands with geographical information (GI) analyses tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnassa 19. joulukuuta. Vastaväittäjänä toimii professori Anne Tolvanen Luonnonvarakeskuksesta. Kustoksena toimii professori Jukka Rintala Tampereen yliopiston Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnasta. Laasasenahon väitöksessä tutkittiin turvetuotannosta vapautuvien suopohjien jälkikäyttöä ja niiden hyödyntämistä bioenergiantuotannossa. Väitöstyössä tutkimusalueena oli Kuudestaan ry:n toimialueen kunnat: Alavus, Kuortane, Soini ja Ähtäri.

Turvetuotannosta vapautuu suopohjia tuhansia hehtaareja vuodessa, joka tarjoaisi mahdollisuuden viljellä energiakasveja kestävästi ilman kilpailua ruoantuotannon kanssa. Väitöskirjan tavoitteena oli tarkastella suopohjien käyttöä bioenergiantuotannon, tarkemmin ruokohelven kasvatuksen muodossa. Tutkimuksessa selvitettiin otollisimpia alueita ruokohelven kasvatukseen kansallisella ja alueellisella tasolla. Tutkimuksessa selvisi, että tuoreena korjattu ruokohelpi voi olla kannattava energiakasvi suopohjilla, mikäli viljely on optimoitu ja suopohja sijaitsee lähellä maatiloja. Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaa ovat potentiaalisia alueita biokaasuntuotantoon, sillä turvatuotantoalueita on paljon ja alueella on mahdollisuuksia maatilakohtaisille biokaasulaitoksille.

-Kuudestaan alue on kansallisesti merkittävä turvetuotantoalue. Turvetuotantoalueet sijaitsevat kuitenkin melko etäällä suurista ja elinkykyisistä karjatiloista, joten niiden rooli biokaasuntuotannon kokonaiskuvassa on pieni. Laskelmiemme mukaan erityisesti Kuortaneella ja Alavudella on kuitenkin mahdollisuuksia tuottaa biokaasua karjatilojen lannasta, Laasasenaho kertoo.

Tutkimuksessa kehitetty biomassojen kuljetusetäisyyksien optimointimalli voi toimia hajautetun bioenergiatuotannon suunnittelun työkaluna kunnallisella ja maakunnallisella tasolla. Jatkossa lisätutkimus on Laasasenahon mukaan tarpeen erityisesti suopohjien jälkikäyttömuotojen ilmastovaikutuksista.

Laasasenaho on valmistunut filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2014, lisäksi hänellä on biologian ja maantieteen aineenopettajan pätevyys vuodelta 2016. Laasasenaho työskentelee asiantuntijana ja projektipäällikkönä Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ruoka-yksikössä.

Mukana Leader-hankkeissa

Laasasenaho on työskennellyt kahdessa Kuudestaan ry:n rahoittamassa Leader-hankkeessa.

SeAMKin Ruoka-yksikön Kansainvälisestä metsäbiotaloudesta elinvoimaa -esiselvitys lisäsi kansainvälistä yhteistyötä muiden Euroopan Leader-ryhmien kanssa biotalouden alalla ja aktivoi biotalousalan toimijoita Kuudestaan ry:n alueella. Alueen biotalousalan toimijoille järjestettiin biotalousaiheisia työpajoja. Lisäksi hankkeessa tehtiin maanomistajille kysely turvetuotannosta vapautuvien alueiden jatkokäyttömahdollisuuksista. Kyselyn tuloksiin yhdistettiin vahvasti paikkatieto, jota pystyttiin hyödyntämään myöhemmässä vaiheessa biokaasulaitosten potentiaalisten sijoituspaikkojen määrittämisessä Kuudestaan alueella.

-Saimme hankkeen kautta erittäin tärkeää tietoa suopohjien maanomistajien jälkikäyttömieltymyksistä ja hanke mahdollisti datan hyödyntämisen myös väitöskirjassani. Arvostan suuresti Kuudestaan ry:n tukea, Laasasenaho toteaa.

Niin ikään SeAMK:n Ruoka-yksikön Puusta ruokaa -esiselvityshankkeessa edistettiin metsävarojen käyttöä elintarviketeollisuuden raaka-aineena. Hankkeessa selvitettiin erityisesti talvilevossa olleiden männyn ja kuusen neulasten, mutta myös marjojen ja sienten sisältämiä arvokomponentteja elintarviketeollisuuden näkökulmasta. Hanke on ajan hermolla luonnontuotteiden kysynnän ja suosion kasvaessa ympäri maailmaa.

-Tutustuimme hankkeessa paikallisiin luonnontuoteyrittäjiin ja saimme lisätietoja metsänomistajien ja luonnontuotealan yrittäjien verkostojen kehittämiseen. Sittemmin hanke on johdattanut hankeyhteistyöhön myös virolaisen Leader-ryhmän kanssa, Kari Laasasenaho ja SeAMKin erityisasiantuntija Risto Lauhanen toteavat.

Vauhtia riittää vapaa-ajallakin

Soinista kotoisin oleva Laasasenaho on opiskeluvuosiensa jälkeen palannut asumaan kotipaikkakunnalleen perheensä kanssa.  Väitöskirjan, töiden ja perheen ohella Laasasenahon on pitänyt kiireisenä luomutila, kotitalon remontti ja metsänhoitotyöt.

-Aika on ollut kortilla. Lapsiperheessä sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. Onneksi olen saanut perheeltäni tukea prosessiin, vaikka arjessa on ollut välillä maalaiskomedian ainekset!

 

Kuudestaan ry onnittelee Kari Laasasenahoa väitöksen johdosta ja kiittää arvokkaasta yhteistyöstä kuluneina vuosina!